HELSINKI HELSINGFORS

• Document Type: CREST
• Collection: General CIA Records
• Document Number (FOIA) /ESDN (CREST): CIA-RDP83-00423R001601260001-4
• Release Decision: RIPPUB
• Original Classification: K
• Document Page Count: 103
• Document Creation Date: November 9, 2016
• Document Release Date: January 25, 1999
• Sequence Number: 1
• Content Type: PHOTO

PAAKAIPIAGISSA
CPYRGHT
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 Approved For' Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
HELSINKI
H E L S I N G F 0 R S
I./c7 / e-k r
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
HELSINKI
H E L S I N G F O R S
n
WERNER SODERSTROM OSAKEYHTIO
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
VALOKUVANNUT
FOTOGRAF FRED RUNEBERG
FOTO BY
KUVATEKSTIT
TEXTERAV MATTI KURJENSAARI
TEXTS BY
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 CPYRGHT
Teollisuus: FApprovedFor Release 1999/09/101: CIIA-RD ~P83-00423R001601 The 260001-4 is the most
tavin teollisuudenhaara, o u gare
minks lisaksi voi- och njutningsmedelsindustrin samt den gra- important; others are textile and clothing,
daan mainita tekstiili- ja vaatetusteollisuus, fiska industrin. Antalet industriarbetare food and luxuries, and printing. The num-
ravinto- ja nautintoaineteollisuus seka graa- uppgick 1947 till 48 244, exklusive hantverks- bers employed in industry in 1947 was
fillinen teoilisuus. Teollisuustyolaisten luku- och smiindustriforetag. 48 244 exclusive of manual workers and
maara oil v. 1947 48 244, mihin el sisalfy Tekniska verk: Vattenforbrukningen it those engaged in small undertakings.
Iasi- ja pienteollisuutta harjoittavat yritykset. 1948 var 25,7 mill. m3 d.v.s. 1 medeltal 185 Technical works: The consumption of
Teknilliset laitokset: Veden kulutus oil liter per person och dygn. Gasforbrukningen water in 1948 in 1948 was 25,7 milliard m3.
v. 1948 25,7 mill. m3 ell keskimaarin 185 I steg till 25,8 mill. m3 eller till 68 m3 per in- i.e. an average of 185 litres per person per
henkea kohti vuorokaudessa. Kaasunkulutus vinare. Elektricitetsforbrukningen var 1948 day. The consumption of gas rose to 25,8
oil 25,8 mill. m3 ell 68 m3 asukasta kohti. 151,9 miiij. kWh, varav 12,4 mill. for spirvags- milliard m3 or 68 m3 per person. The con-
Sdhkon kaytto oil v. 1948 151,9 mill. kWh, drift och 2,3 mill. for gatubelysning. (De sumption of electricity in 1948 was 151,9
joista 12,4 mill. kaytettiin raitiovaunujen sistnamnda siffrorna ar onormalt liga pa milliard kWh, of which 12,4 milliard was for
kuljetukseen ja 2,3 mill. katuvalaistukseen. grund av electricitetsreglementeringen.) the tramways and 2,3 milliard for street-
(Viimeksi mainitut luvut ovat harvinaisen al- Trafiken: Vid utgangen av ar 1949 ut- lighting. (These latter figures are abnormally
haisia, mika johtui sahkonsaannostelysta.) gjordes den sammanlagda langden av trafik- low on account of the rationing of electricity.)
Liikenne: Vuoden 1949 lopulla oil liikenne- verkets rutter: 74 km spirvagslinjer och 165 Traffic: At the end of 1949 the total
laitoksen reittien yhteinen pituus: 74 km km busslinjer. Antalet tillryggalagda vagns- length of the traffic system was: 74 km tram-
raitiotie- ja 165 km bussilinjoja. Kuljettujen kilometer ?var 1949 15,8 resp. 5,9 mill. km way lines and 165 km bus lines. The total
vaunukilometrien lukumaarat olivat v. 1949 och antalet befordrade passagerare 85,0 resp. number of vehicle kilometres run was, in
vastaavasti 15,8 ja 5,9 mill. km ja kuljetettu- 31,2 mill. 1949, 15,8 and 5,9 milliard km' respectively,
jen matkustajien lukumaarat vastaavasti 85,0 Folkakolorna omfattade lasiret 1948/49 and the number of passengers carried was
ja 31,2 mill. 775 klasser och elevantalet var hosttermi- 85,0 and 31,2 milliards respectively.
Kansakoulut: Kansakouluissa oil luku- nen 1949 21 689. Elementary Schools: In the school year
vuonna 1948/49 775 luokkaa ja oppilasten 1948/1949 775 classes were at work and the
lukumaara oil syyslukukautena 1949 21 689. Beslutanderatten i Helsingfors stad till- pupils numbered 21 689 in the autumn term.
kommer stadsfullmaktige, som valjes vart
Paatosoikeus Helsingin kaupungissa on tredje it genom allmanna proportionella val The city is governed by the City Council
kaupunginvaltuustolla. Son jasenet valitaan av stadens rostberattigade medborgare. De which is elected every third year by means
joka kolmas vuosi yleisilla suhteellisilla vaa- arenden som behandlas av stadsfullmaktige of proportional voting by the enfranchised
leilla, joihin ovat oikeutettuja osallistumaan beredes av stadsstyrelsen, som aven ager citizens. Matters to be dealt with by the
kaikki aanioikeutetut kaupungin asukkaat. verkstalla stadsfullmaktiges beslut. Stads- City Council are prepared by the Municipal
No asiat, jotka kaupunginvaltuusto kasittelee, styrelsen bestir av on stadsdirektor, fyra Committee, who have to see that the de-
valmistelee kaupunginhallitus, jonka tehta- bitradande stadsdirektorer samt nio for ett cisions of the City Council are carried out.
vans on myos toimeenpanna kaupunginval- it i sander utsedda medlemmar. For att This committee consists of a City Director,
tuuston paatokset. Kaupunginhallitukseen underlatta stadsstyrelsens arbete uppratt- four Assistant: Directors and 9 members nomi-
kuuiuu Icaupunginjohtaja, nelja apulaiskau- hiller kommunen ett antal namnder och nated for one year at a time. To facilitate the
punginjohtajaa seka yhdelcsan vuodeksi ker- direktioner samt kommunala verk samt av- work of the Municipal Committee the city
rallaan valittua jasenta. Helpottaakseen kau- Ionar befattningshavare och arbetare. maintains a number of sub-committees and
punginhallituksen tyota yllapitaa kunta eri- Stadens utgifter for it 1948 voro 9 192 offices and pays the officials and workers.
naisia lautakuntia ja johtokuntia seka kunnal- mill. mk: och inkomster 9 313 mill. mk. Bland The city's expenditure for 1948 was 9 192
lisia laitoksia ja maksaa palkan viranhaltijoille utgifterna kan namnas: Inkomstbringande milliard marks and its income 9 313 milliard
la tyolaisille. Icapitalutgifter 2 072 mill., de tekniska verken marks. The profit-yielding capital expendi-
Kaupungin menot vuonna 1948 olivat 9 192 1 499 mill., trafikverket 1 005 mill., sjuk- och ture amounted to 2072 milliards, on the tech-
mill. mk la tulot 9 313 mill. mk. Menoista halsovard 891 mill., sociala utgifter 584 mill. nical works 1 499 milliards, on the traffic ser-
mainittakoon: Tuloatuottavia paaomamenoja och undervisningsvasendet 530 mill. mk. Pa vices 1005 milliards, on public health and the
2 072 mill. mk, teknilliset laitokset 1 499 mill. inkomstsidan: Skatter 4 679 mill., de tek- care of the sick 891 milliards, on social welfare
mk, liikennelaitos 1 005 miij. mk, sairaan- ja niska verken 1 620 mill., trafikverket 914 584 milliards and on education 530 milliard
terveydenhoito 891 mill. mk, sosiaaliset menot mill. och hamnarna 416 mill. mk. marks. Income from taxation was 4 679 mil-
584 mill. mk ja opetuslaitos 530 mill. mk. [lard marks, from the technical works 1 620
Tulopuolella: Veroja 4679 mill. mk, teknilll- milliards, from the traffic lines 914 milliards,
set laitokset 1 620 mill. mk, liikennelaitos and from the harbours 416 milliard marks.
914 mill. mk is satamat 416 mill. mk.
Approved For Release 1999/09/10 ? CIA_Rr11283_004T3R001601960001 _4
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-@PYRGHT
HELSINKI
NUMEROITTEN VALOSSA
FAKTA OM
HELSINGFORS
FACTS ABOUT
HELSINKI
Ilmasto: Keskilampo +4,3?, kylmimman
kuukauden helmikuun keskilampo -6,7? ja
lampimimman heinakuun +16,6?. Sateen
keskimaara 670 mm.
Pinta-ala ja asemakaavoitettu ala:
Pinta-ala vuoden 1948 lopussa: 41 458 ha,
joista 24 956 ha vetta ja 16 502 ha maata.
Asemakaavoitettu osa oil 1960 ha. Ennen
v. 1946 tapahtunutta esikaupunkialueiden lii-
tosta oil kaupungin maalaiskunnan alue 2938
ha, mika merkitsee sits, etta melkein koko
vvanhan kaupungin alue> on asemakaavoi-
tettu.
Vaest6: Vuonna 1870 32 113, 1930 219 842.
Vuoden 1948 lopulla oil kirkonkirjoihin ja
siviilirekisteriin merkityn vaeston Iukumaara
381 476. Vaestosta on enemman kuin 50 %
tyolaisia, 12 % virkamiehia ja vapaitten am-
mattien harjoittajia ja hiukan vahemman kuin
18 % teknillista ja konttorihenkilokuntaa.
21,5 % vaestosta on suomenruotsalaisia.
Asukasluvun lisays on ennenkaikkea johtunut
kaupunkiin muutoista. 1921 -1930 oil vaes-
tonlisays muuttojen johdosta 40 936, mutta
viime vuosina muutot ovat vahentyneet
osoittaen taas tally hetkella Iisaantymisen
merkkeja. (Muutoista johtuva vaeston lisays
oil v. 1947 1475 ja v. 1948 87.) - Yli 90 %
vaestosta kuuluu evan keel is-luterilaisi in seu-
rakuntiin.
Kauppa: Vuonna 1948 oil Helsingin kautta
tapahtuvan tuonnin arvo 33 462 milj. mk,
mika oil 50,4 % koko maan tuonnista. Vienti
nousi 5 738 milj. mk, ollen ts. 10,2 % koko
maan viennista. Tarkeimmat tuontitavarat
olivat vilja, kivihiili ja koksi seka metalli-
tavarat. Vientitavaroista mainittakoon sa-
hattu puutavara. paperi, selluloosa ja puu-
hioke seka paperipuut. Saapuneitten laivo-
jen Iukumaara nousi v. 1949 4 031 :een, joista
1936 ulkomaisessa meriliikenteessa.
Satamat: Tiedot v:lta 1948. Laiturien
pituus syvyyden ollessa vahintaan 2 metric
oil 5 510 m, raiteiden pituus satamissa 39 372
m, tavaravajojen ja varastorakennusten lattia-
pinta-ala 101 500 m2. Satamissa oil 48 nosto-
kurkea.
Klimat: Medeltemperatur +4,3", kallaste
manad februari med -6,7" och varmaste juli
med +16,6?. Nederbord i medeltal 670 mm.
Areal och stadsplanerad yta: Arealen
vid utgangen av it 1948: 41 458 ha, varav
24 956 ha vatten och 16 502 ha land. Den
stadsplanerade delen var 1960 ha. Fore in-
korporeringen it 1946 bestod stadens land-
omrade av 2938 ha, vilket innebar att nastan
hela det >>gamla stadsomradet>> ar stadsplane-
rat.
Befolkning: Ar 1870 32 1 13, 1930 219 842.
Vid utgangen av it 1948 var den kyrkskrivna
och 1 civilregistret antecknade befolkningen
381 476. Befolkningen bestir till over 50 %
av arbetare, 12 % av tjansteman och fria
yrken och nigot under 18 % av teknisk- och
kontorspersonal. 21,5 % av befolkningen ar
finlandssvenskar. - Folkokningen I staden
har framst berott pa inflyttningen. 1921 -
1930 utgjorde folkokningen pa grund av
flyttningsrorelsen 40 936, men de senaste
aren har flyttningsrorelsen avtagit, for att
dock i detta nu ater visa okande tendens.
(Folkokningen pa grund av flyttningsrorelsen
var 1947 1 475 och 1948 87.) - Befolkningen
ar till over 90 % inskriven i evangelisk-
lutherska forsamlingar.
Handel: Ar 1948 var vardet av importen
via Helsingfors 33 462 miIj. mk, vilket var
50,4 % av landets import. Exporten uppgick
till 5 738 milj. mk, d.v.s. 10,2 % av hela
landets export. De viktigaste importvarorna
var spannmal, stenkol och koks samt metall-
varor. Bland exportvarorna kan namnas:
sagat travirke, papper, cellulosa och slip-
massa samt pappersved. Antalet ankomna
fartyg uppgick ar 1949 till 4031, varav 1936
i utrikessjofart.
Hamnarna: Uppgifter for fir 1948. Kaj-
langden vid ett vattendjup ay minst 2 meter
5 510 m, jarnvagsspirens Iangd I hamnarna
39 372 m, varuskjulens och magasinsbyggna-
dernas golvareal 101 500 m2. I hamnarna
fanns 48 lyftkranar.
Industri: Metallindustrin ar den betydelse-
fullaste industrigrenen, namnas kan ytterli-
Climate: Average temperature +4,3",
coldest month - February with -6,7?, and
warmest - July with +16,6?. Average rain-
fall 670 mm.
Area and ground already planned:
Area at the end of 1948: - 41 458 ha, of
which 24 956 ha was water and 16 502 ha
was land. The area already planned was
1960 ha. Before the incorporation of 1946 the
city's land area was 2 938 ha, which indicates
that nearly all the >>old Town>> is now planned.
Population: In 1870 it was 32113, in
1930 it was 219 842. At the end of 1948 the
number registered with the Church and in
the Civil Register was 381 476. More than
50 % of the population consists of the so-
called 'working-classes', 12% of Civil Ser-
vants and independent workers, and some-
thing under 18% of technical and office
staffs. 21,5 % of the population are Finland's
Swedish people. - The increase of the city
population is chiefly due to immigration.
Between 1921 and 1930 the increase thus
acquired was 40 936, but in the last few years
this flow has decreased, yet is at present
again tending to increase. (In 1947 those
moving into the city numbered 1 475 and
in 1948 87). Over 90 % of the population
are inscribed in the books of the Lutheran
churches.
Trade: In 1948 the imports through Hel-
sinki were valued at 33 462 milliard marks,
which was 50,4 % of the total imports of
the country. Exports were valued at 5 738
milliard marks, i.e. 10,2% of the total ex-
ports. The most important imports were
grain, coal and coke, and metal goods. Among
the exports are sawn wood-goods, paper,
cellulose and ground pulp, also paper wood.
Vessels arriving here numbered 4031 in 1949,
of which 1936 were foreign.
Harbours: Information for 1948. Length
of quays at a depth of at least 2 metres of
water 5 510 m: length of railway track in the
harbours 39 372 m, superficial area of sheds
and storehouses for goods 101 500 m2. There
are 48 hoisting cranes in the harbours.
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
KUVAT
BILDERNA
THE PICTURES
BILDER
PH OTOG RAPH I ES
FOTO G RAF IAS
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 FINLAND UUSIMAA HELSINKI 60 10 N 2). 58 E
SOUTH eckFocv Re1eeseA1j99409111L. CIA DP83,00428,R04dL1 001G4A 183)456
Helsingin tunnetuin ja kaunein silhuetti The most beautiful and characteristic sil-
avautuu Tahtitorninmaelt5 Ftelasatamaan. houette of the city - view from Observatory
Hill over South Harbour.
Den vackraste och most karakteristiska Hel- Blick von dem Observatoriumberg auf den
singfors-silhuetten - utsikten fran Observa- Siidhafen - die bekannteste and schonste
torieberget dyer Sodra hamnen. Silhouette der Stadt.
Vue de la colline de l'Observatoire sur le
port du sud -- silhouette la plus connue et
la plus belle de Helsinki.
La mas bonit:a y caracteristica silueta de
Helsinki, tomada desde la altura del Obser-
vatorio, hacia el Puerto del Sur.
CPYRGHT
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
1
 H NNE A- D Ul 1,51 MAA HE S I NK I ) N CPYRGHT
N l .~ fr~_ F$esrleasf1~9/~~/ ~~2[3Z3R001601260~0'-4i ~IG_,,
1,nmstr, i rliopiston i I iri Ludvig F.ng-i.
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 Tasty Suomea hallitaan; valtioneuvoston pa- From here Finland is governed - State Palais du Gouvernement, en face de l'Uni-
latsi Yliopistoa vastapaata. Offices opposite the University. versite.
Har regeras Finland: statsradsborgen mitt Von hier aus wird Finniand regiert; das Desde aqui se gobierna Finlandia. Ministerio
ernot universitetet. Schloss des Staatsrats der Universitat gegen- de Gobernacion, frente a la Universidad.
fiber.
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 2) 58 E CPYRGHT
STATEAVAr9M@d F Jq s 9 /l1'O.: CNA} QP8(3tu4Q4 90A5604R@9001E4A IM58
 CPYRGHT
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
Yhopiston kirjaston lu-
kusalissa valtaa tutkijan
juhlallinen noyryyden
henki.
En stamning av hogtidlig
odmjukhet griper for-
skaren i Universitets-
bibliotekets Iasesal.
A research-worker in
the University Library
feels reverently humble.
Ini Lesesaal der Universi-
tatsbibliothek wird der
F',rscher von einer feier-
iirhen Demut Ober-
waltigt.
Gans ('atmosphere so-
lennelle de la salle de
travail de la Bibliotheque
de 1'Universite on est
pris dun sentiment
d humilite.
Fn la sala de lectura de
la Universidad, el rnte-
lectual se siente humilde
a rte su ambiente so-
l. mne.
001-4
 Carl Ludvig Engelin piirtarnaa Yliopiston kir- The University Library, designed by Carl La Bibliotheque de l'Universite, dessinee
jastoa pidetaan eraana pohjoismaiden kau- Ludvig Engel, is regarded as one of the finest par Carl Ludwig Engel, est consideree comme
neimpana ralrennuksena. buildings in the North. Pun des plus beaux edifices des Pays nor-
cliques.
Universitetsb 'A
r ti n ad trazada or
use 1~11RPOfiE4231R??1a80A?~k por
anses a r e s v von ar g9u vig Enge , wir a s ernes der el arquitecto rl Ludvig Engel est5 consi-
byggnader. schonsten Gebaude der nordischen Lander derada como uno de los edificid's mas her-
betrachtet. mosos de los paises ndrdicos.
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
Kaupungintalo liittyy olennaisesti empire- Town Hall-part of the Empire style section UHotel de Ville forme une partie integrante
Helsinkiin. of the city. du Helsinki style empire.
Stadshuset hOAOI ycd rv~RC1ease? j ,i It OJ-VV42 6~#'It ~q^jt conjunto del
Helsingfors. ~~ FN+~' VCII C C E t en i t. aWg4k d-.
 Ville Vallgrenin
Kauppatorilla sijait.
sevasta >Merennei.
dosta> on tullut Hel-
singin symbooleja.
Ville Vallgrens sjo-
jungFru-fontan > Ha-
vis-Amanda>, pa Salu-
torget har blivit en
av Helsingfors syrn-
boler.
Ville Vallgren's
mermaid fountain,
>Merenneito>>, in
the Market-place, has
become one of the
city's symbols.
>>Die Seejungfer>
von Ville Vallgren
auf dem Marktplatz
ist zu einem der
Stadtsymbole ge-
worden.
>La nymphe de la
mer>>, par Ville Vall-
gren, situec sur la
place du marche, est
devenue I'un des
symboles de Hel-
sinki.
>>Havis-Amanda>> Vil-
le Vallgren levanto
en la Plaza del Mer-
cado esta fuente coro-
nada per la nayade
del mar, que hey
simboliza Helsinki.
Approved For Release 4999/09/10 : CIA R131263 004228001601260001 I I
CPYRGHT ~
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP9PIWR001601260001-4
 CPYRGHT
Kauppatorilla ollaan empiren ja meren hen- Empire style and the sea around the Market- La place du marche, avec ses batiments style
gessa. ? place. empire, est situee au bord de la mer.
Pa Salutorget rider empirens och havets anda. Der Marktplatz, von Empire-Gebauden um- En la Plaza del Mercado domina el espiritu
geben, liegt am Meer. del estilo imperio y del mar.
Approved or Release . CA- 01601260 01-4
 I- I NLAND UUS I MA F HFS `~NaKgle ~9y
PRESIDE ppr4~XpgjFbrA PARA~ GR'
CPYFSEjI AL USE ONLY
sy -P83-00423R001601260001-4
CIA 1851I59
"residentens Slott
fined paradplatsen.
F he President's Pa-
ace and the parade
round.
)as Schloss des Pra-
?identen der Repub-
lik mit dem Ehren-
ot.
alais du President
de la Republique:
tour d'honneur.
El Palacio del Presi-
dente, y el patio de
a rnas.
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 2)4 58 E I
Approv~q, ~
qrG~e q)19RPtP1a9sF-Ck -RQP83;0042+ Q01601260001-4
nFFI CI Al I)SF ONLY CIA 183)460
Vanhaa aristokratiaa:
ulkoministerio ja
ritarihuone saman
puistikon aarella.
Gammal aristokrati:
utrikesministeriet
och Riddarhuset in-
vid samma skvar.
Old aristocracy: the
Foreign Office and
the House of the
Nobility facing the
same square.
Alte Aristokratie:
das Aussenministe-
rium and das Ritter-
haus.
Vieille aristocratic:
le Ministere des Af-
faires etrangeres et
la Maison de la no-
blesse, pres du meme
square.
Antigua aristocracia.
El Ministerio de
Asuntos Exteriores
y la Casa de la
Nobleza, se hallan
en la misma plaza.
CPYRGHT
 Suurpankin ajanmukainen toimistosali. Modern central hall in a big bank. Bureau moderne d'une grande banque.
lien moderna exApt pppaYeq 1 F~rbR~elea~e 1999/09/1.0 ~SSCIA eRDP83k00423R001601260001a 41os grander
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 2) 58 E CPYRGHT
CATHE>I qp.r Wd Pon teleage4999109/15NFaA DPS&Q0 423RDO1r6M 494 1952.
OFF I I ALUS? ONLY CIA 18 61
> Kolme suurta>>: Suurkirkko, Suomen Pankki >Three big ones>>: The Cathedral, Finland's >>Trois grarids>: Suurkirkko (Grande eglise),
ja kansallinen herattajamme J. V. Snellman. Bank and J. V. Snellman, the originator of Banque de Finlande et statue de J. V. Snell-
the Finnish national awakening. man, promioteur de I'eveil national finnois.
>>Tre stora> : Storkyrkan, Finlands bank och > Drei Grosse: Suurkirkko (die grosse >>Tres grandes> : La Iglesia grande, el Banco
J. V. Snellma o v ~jq ~} q~ s, u n F t a ~je J. V. Snellman
upphovsman. MdSe j~"Slijjngn- ~k l , 23 I~ ,~ 1', -Q t~-fikcional fines.
Nationalism us.
 I- I NLAND AT?IIv AAFooEL Ir( 11 783-00423 R001601260001-4 CPYRGHT
UNIVERSITY CLINICS ON UNION STREET. 1952. OFFICIAL USE ONLY CIA 1d51~62
~'ha vain Engelin luomaa empirea: Yliopist.on More examples of Engel's Empire style: old Et encore du style empire d'Engel: les vieilles
'anhoja klinikoita Unioninkadun varrella. University clinics in Union Street. cliniques de I'Universite. dans Unioninkatu.
Ytterligare prov pa Engels empire; de gamla Weitere E',eispiele von Engels Empire-Stilt Una obra mas del estilo imperio debida al
universitetsklinikerna vid Unionsgatan. die alten Universitatskliniken an der Unio- arquitecto Engel: Las antiguas clinicas per-
ninkatu. r r J n calle de la
Approved For Release 1999/09/10 :CIA-RDP83-004 SPI 6~' ~~`it I-
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 2) 58 E CPYRGHT
SCI EW0pt6V&(F&1Rejt 1999/O9J*OoECIA-Rl303r 4AWggb6014 1-4
OFFICIAL USE ONLY ni n 10-7 1./_z
Tieteellisten seurojen talo Suomen Pankkia Opposite Finland's Bank is the home of the Maison des Societes scientifiques, ancien lieu
vastapaata on entisen saatyeduskunnan ko- scientific societies, where the Four Estates de la reunion de la Diete, en face de la Banque
koontumispaikka. formerly met. de Finlande.
Mitt emot Finlands bank Jigger de vetenskap- Das Haus der wissenschaftlichen Vereine Frente al Banco de Finlandia se halla el antiguo
liga samfundens hus, dar standerna fordorn gegenuber Finnlands Bank 1st das ehemalige Palacio de Jas Cortes, hoy de las Sociedades
d
sammantrad
e. Standehaus. Cientific s
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R0016` 1?2yAW4
Mannerheimintie - suuren valtavaylan var- Along Mannerheim Way - the main artery
teen keskittyy moderneinta Helsinkia. Va- of traffic - the most modern part of the
semmalla eduskuntatalo, Kansallismuseo ja city is concentrated. On the left the House
oikealla Sokoksen uusi talo. of the Diet and the National Museum, on the
right SOK's new building.
Vid Mannerheimvagen - det stora trafik- Mannerheimintie. An dieser grossen Haupt-
straket - koncentrerar sig det modernaste verkehrsstrasse konzentriert sich der mo-
Helsingfors. Till vanster riksdagshuset och dernste Teil der Stadt. Links das Reichs-
Nationalmuseet, till huger SOK:s nya hus. tagsgebaude and das Nationalmuseum, rechts
das neue Geschaftshaus von SOK.
Mannerheimintie. C'est des deux cotes de
cette grande artere que se concentre le Hel-
sinki le plus moderne. A gauche, le Parle-
ment et be Musee national; a droite, la nou-
velle maison de SOK (Centrale cooperative
de Finlande).
Avenida de Mannerheim, gran via de trafico
donde se concentra el moderno Helsinki.
A la izquierda, el Palacio del Parlamento y e;
Museo, National, a la derecha la nueva
casa de >SOK>.
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 Mannerheimintien alkupaa on
raitiotieliikenteen solmu-
kohta.
Dar Mannerheimvagen borjar
Jigger sparvagnstrafikens
knutpunkt.
Centre of the tramway traffic
--- at the beginning of Man-
nerheim Way.
Mannerheimintie, der Kno-
tenpunkt des ,Strassenbahn-
verkehrs.
Au commencement du Man-
nerheimintie se trouve le
croisement des Iignes de tram.
En la Avenida de Mannerheim
se concentran las diferentes
Incas de tranvias.
CPYRGHT
 INLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 24 58 E CPYRGHT
MANNCRHEAc 14 yecpEor Release,19909/1q yqA-R $T-pQ420ROQ Or1260Qj,jk4185u64
Edellista toisesta nakokulmasta; vase mmalla Another view of it: General Post Office on Le memo motif sods :n autre angle:
1930-luvulla valmistunut postitalo. the left. - built in the 1930'x. gauche, la Poste, achevee vers 1930.
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423ROU1601260001-4
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 224 58 E CPYRGHT
13ARL i ANl pprgMedoqc -GReIq 999/Q9IOQC; iC~LA{ PQ tg0423R001601260001.14\ 1832.65
J. S. Sirenin oduskuntatalo on uusinta monu- J. S. Siren's House of the Diet - a recent Le Parlement, airchitecte J. S. Siren, repre-
mentaaIiarkkitehtuuria. example of monumental architecture. sente ]'architecture monumentale la plus
modern e.
J. S. Sirens riksdagshus hor till den nyaste Das Reichstagsgebaude von J. S. Siren vertritt El Parlamento, trazado por J. S. Siren, per-
monumentalarkitektur'en. die neueste Monumentalarchitektur. tenece a I ar ii ectira on mental mo-
 Approved For Release 1999/09/1 RDP83-00423ROO 1601260001-14
Ruotsalainen teatteri Eliel Saarisen uudista- The Swedish Theatre - rebuilt by Eliel Saari- Le Theatre suedois, modernise par Eliel
massa muodossa. nen. Saarinen.
Svenska teatern i av Eliel Saarinen fornyad Das schwedische Theater, umgebaut von El Teatro Sueco reformado por el arquitecto
form. Eliel Saarinen. Eliel Saarinen.
Approved For Release I 9 {W13-CIA-RDP83-00423 R001601260001-4
 J. L. Runebergin patsaan tienoilla vallitsee J. L. Runeberg's Statue, around which much Statue du poete J. L. Runeberg, a laquelle se
tihentynyt kulttuurihistoriallinen tunnelma. of our cultural history is concentrated. rattachent de nombreux souvenirs histo-
riques.
Kiring J. L. Runebergs staty rider en fbrtatad Urn J. L. Runebergs Denkmal herrscht ver- En torno a Ia. estatua del poeta national J. L.
kulturhi.storisk stamning. dichtete kulturgeschichtliche Stimmung. Runeberg, hay un ambiente de cultura
w~www ww w w w,w.w. w w. w w w w w A ?
CPYRGHT
 Approved For Release 109/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
22 CPYRGHT
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 214 58 E CPYRGHT
ALAppmmC6FOERWeaseut 99/O I1-OJuQfAFRDM.3-OO423RM6302 P1L4FT .
1952. OFFICIAL USE ONLY CIA 183)466
Ylioppilastalon aukiolle paattyva Aleksante- Alexander Street - the busiest in the country Aleksanterinkat.u, aboutissant a la place de la
rinkatu on maan vilkkain kauppakatu. - ends at Students' House Place. Maison des etudiants, est la rue com.merciale
la plus animee de tout le pays.
Alexandersgatan som slutar vid Studenthus- Aleksanterinkatu, die belebteste Handels- La calle de Alexander termina junto a la
RpJpqq t La id S i n este el centro
p latsen ar ian ff a
23
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R00160126b'1EHT
Vanha Ylioppilastalo - kansamme sivistys- The old Students' House built in 1870 - a L.'ancienne Maison des ctudiant.s, erigee, ~sn
tahdon arvokkaasti vanheneva muistomerkki worth]( memorial to our people's educational 1870, a ['aide de souscriptions, est le monu-
-- on peraisin vuodelta 1870. efforts. ment des aspirations cUlturelles du peuple
finlandais. et porte son age avec dignite.
Garnla Studenthuset - ett vardigt aldrande Das alltteeStudenteenhaus,ddaas vom jahre 1870 La antigua Casa de los Estudiantes. Monu-
v 1ndenm~ staf'Mfi!{Ifr~fR"a `I'Sl0" R fCase;s~9eTFi?7Ef rfe rlTi,g a ch"e ti 1 423n'V~ q28000
vs env j ie dou cons dig-
 Approved For Releas
1920-luvulla avattu Keskuskatu johtaa Erotta-
Den pa 1920-talet oppnade Centralgatan leder
fran Skillnaden till Jarnvagstorget.
Central Street -- opened in the 1920's -
runs from Erottaja to the Railway Square.
Keskuskatu - in den 20er Jahren
geoffnet - leitet von Erottaja zum Bahn-
hofsplatz.
Keskuskatu, ouverte vers 1920, mene de la
place d'Erottaja a celle de la Gare.
En 1920 se abrir la calle Central que une la
Plaza de la Estacion con Erottaja.
Approved For Releas
CPYRGHT
 Victor Malmbergin Diana-patsas Erottajan Statue of Diana by Victor Malmberg in Statue de Diane, par Viktor Malmberg, clans
paistikossa. Erottaja's little garden. le square d'Erottaja.
CPYRGHT
 naako? Ei, vaan en-
tisen Liittopankin ta-
loa - 1920-luvun
helsinkilaista funkis-
ta, aikanaan moder-
nin Helsingin naky-
vimpia tunnusmerk-
keja.
En skyskrapa? Nej,
U. Unionbankens
hus - Helsingfors-
funkis fran 1920-ta-
let - som pa sin tid
representerade det
modernaste Helsing-
fors.
A sky-scraper? No!
Formerly the Union
Bank in the funkis
style of the 1920's
- then representing
the most modern
part of the city.
Ein Wolken kratzer?
Nein, die ehemalige
Unionbank, die das
Funkis der 20er
Jahren vertretend s.
Z. eines der mo-
dernsten Gebaude
der Stadt war.
Un gratte-ciel? Non,
une ci-devant maison
cle banque, du style
moderne 1920.
U n rascacielos no. La.
casa que fue del
Banco cle Is Union,
estilo funcionalista
construida en el ano
1920 y que repre-
sent6, en su tiempo,
el moderno Helsinki.
I-r-
C.
\Q G
\3l~
(7
C
C
CD Fr-
z
r
CD
CT
~J
CPYRGHT
 Keskuskaduile pysakoidyt autot merkitsevat, Cars parked in Central Street indicate that Autos parquees dans Keskuskatu: des
etta vaikutusvaltaisia henkiloita on liikkeella. influential people are about. personnages influents sont sortis.
Dc pa Centralgatan parkerade bilarna betyder Autos in der Keskuskatu, ein Beweis dafi r, Los automoviles estacionados en la calle
tt inflytelserika personer ar i rorelse. Bass einflussreiche Leute unterwegs sind. Central, indican la actividad de sus propie-
tarios.
Approved For RUIONSO 1999109110 CIA-RDF-83-00423ROO 160 126000 1 -4
CPYRGHT
 Approved For Relea
Keskip5iv5n ihmisvirtaa Aleksanterin- ja Kes?
kuskadun kulmassa.
Lunchtidens mknniskostrom i hornet av
Alexanders- och Centralgatan.
Lunch-time stream at the corner of Alexander
and Central Streets.
Menschenstrom um die Mittagszeit in der
Ecke der Aleksanterinkatu and Keskuskatu.
!-'affluence de midi au coin d'Aleksanterin-
katu et de Keskuskatu.
En la esquina que forman as calles de Alexan-
der y Central hay gran movimiento a la hora
,del almuerzo.
CPYRGHT
 Talonpoikaistyyliir. sisustettu ravintola keski- Restaurant furnished in peasant style in the Restaurant style p.ysan, ,, ct ,trc do la ville,
kaupungilla. centre of the city.
I fornfinsk stil inredd restaurang r centrurn. Im alten volkstumlichen Stil eingerichtetes Un restaurante de ostiln tip rn del pail. en
Restaurant in der Mitte der Stad[. el jjji~r
Approved or Release n
-
CPYRGHT
 CPYRGHT
Suomalainen voilcipapoyta on selviytynyt so- The Finnish > Smorgisborde has reappeared Les hors-d'oeuvres finlandais ont reapparu
dista entista chompana. since the war in all its former glory. apres les guierres dans toute leur splendeur.
Det finska smorgisbordet har efter krigen Der finnische Vortisch ist nach den Kriegen La mesa de entremeses volvi6 con todo su
'ateruppstatt i all sin glans. in all seiner friiheren Pracht wiedererschie- esplendor, despues de haber desaparacido
Approved For Release 109/09/10 : CIA-RDP83-00423R`Udit6da1'6rba001-4 31
 INLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 2) 58 E CPYRGHT
iA I LROADAppr`Av:ed EorlRejease 99/?sM- DCAA.RDIF -00423 R001601260001-4
)FFICIAL USE ONLY ulti Ib 68
JlwwwJww ql1 wx 1 wji
111'111'1111 1111 1 1 1
111'311'131'31
I `1a l[slI nf.Ili1,J1;111;'IID111;f1
I 1~t 715'I11i'1J1 1 I3 I113113
Vasemmalla kohoava Elie[ Saarisen luoma The Station - architect -- Eliel Saarinen - A gauche, le batiment de la Gare, archi-
ar:ernatalo antaa rytmin kaupunkimaisemalle, gives rhythm to the city's picture. Despite tecte Eliel Saarinen, rythme ['image de la
josta voi sanoa, etta siina kaikessa korutto- its simplicity, it may be said to express ville, on pent dire que, dans toute sa simpli-
nuudessaankin on osa nykyisen Helsingin something of the soul of our city. cite, it a quelque chose de fame de Helsinki.
sielua.
tationshuset, skapat av Elie[ Saarinen, ger Das Bahnhofsgebaude von Eliel Saarinen ver- La Estacion, obra de Eliel Saarinen, da is
stadsbilden rytm~~J~agpq ~fyt ryptryt.s~sypy~~hp u,~3era decirse
trots sin osmycka ft~~~//dt[~'r33~~ k a Ie nCIS a das7 sr alleiJner to a h e`?t 004 ~O~I e801 represents vel alma del
av Helsingfors sjal. etwas von der Seele unserer Stadt in sich hat. actual Helsinki.
 J60 10 N 24 58 E U'YKC3I-1 I
ApprO I~vRQP RPP4,?AFPQ1?A" 760M24
Helsinki on Euroo-
pan nykyaikaisimpia
kaupunkeja.
Nytt och stilfullt.
Helsingfors ar en av
Europas modernaste
stader.
New and stylish --
Ours is one of
Europe's most mo-
dern cities.
Neues and Stilvolles.
Helsinki ist eine der
modernsten Stadte
in Europa.
Helsinki est l'une
des villes le.s plus
modernes de I'Euro-
pe.
Nuevo y elegante.
Helsinki es una de
las ciudades mas mo-
dernas de Europa.
OFFICIAL USE ONLY CIA I8M69
 CPYRGHT
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423 R001601260001-4
Silmays valiajalle kansallisen paanayttarnon A view of the National Theatre between the Pendant ('entr'acte. Salle du Theatre national.
katsomoa. acts.
En overblick av den nationella huvudscenens Aktenpause in dem Nationaltheater. Una prespectiva de la Sala del Teatro Nacio-
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
 FINLAND UUSIMAA HELSINKI 6o 10 N 24 58 E
ATHENE ppNIe4fordRe'I$as 999/09/1QFfQWRD1 -0428 ROO1601260001-4I A 185)170
eneum - taidemuseo ja Suornen kuvasma- The Atheneum - Art Gallery and Central Ateneum, muses et ecole centrale des beaux-
teiden keskuskoulu. School for Finland's Artists. arts finlandais.
or oe wnoanoe r. Ia m`s
Li escueta p ma
grande del Norte.
Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R001601260001-4
1
 Olympiakylaa -- rakennuksia, joihin oli tar- Olympia Village - planned to house the Le village Olympia. Batiments construits en
koitus sijoittaa v. 1940 Olympian kisojen competitors at the Games in 1940. 1940, pour les jeux olympiques, qui n'eurent
urheilijoita. pas lieu.
Olympiabyn - hus diir man hade for avsikt Die Olxm iadorf. H.i~iuse~rnw?o diieepS ortleer A rupaciio~n~de~viiviiennd/aas,~>Olympia>. Caws
att in lcvarterA evedlc~O Maleased 99? 9!4O /`C4RDP'8~ OO42 ?'F6O4260 r los deportistas
peres du
joiseen. the Diet. pays> peuvent admirer cette jolie vue sur
le nord.
Landets fader har en sa har vacker utsikt at
norr.
Von den Fenstern des Reichstagsgebaudes Magnifica vista hacia el Norte, tomada desde
haben die >Landesvater> these schbne Aus- el Parlamento.
crhr Corti Mnrd. n
Approvecl or Release
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 2). 58 E CPYRGHT
T OOLO Cr4 "ovedFEorRleJeaSeM&919/09/10 cC4A?RDP83-Q9 23 R001601260001-4
OFFICIAL USE ONLY CIA I83).83
IN
~_ tI Lei i~~~'i^ ?lltlt
133111n x3flia
c a $ a nsan 61191in1111ni
10-D I M? 11 111 ri111114Ii
+r ~ 'tr"'` . !? !~ I ' ! ! 7 11,x, I 1
Toolon kirkko on rakennettu kalliolle; taus- TSolo Church is built on solid rock; Topelius L'eglise de Toolo, fondee sur le roc; au fond
talla Topeliuksen nimikkokatu. Street in the background. Topeliuksenkatu, qui dolt son nom au poete
Topelius.
Tolo kyrka ar byggd pa halleber-get; i fonden Die TbbIo-Kirche ist auf Felsen gebaut. Im La lglesia de Toolo se halla edificada sobre la
Topeliusgatan. Hintergrund Topeliuksenkatu, die ihren rota; en el lfondo la calle del poeta national
Approved For Release 1r999' ~POep CIAt-RDP83000423 R001601260O Yt-4
 R091j601i?60,001-4 ri nal C!) .J
A c a d e m i c a erbjuder
samma varianter av de gainla
rna ouch sallskapsrumn-ets
ar lika modern som den
edningen.
rsity student of to-day has
rters at D o m u s A c a-
than their predecessors had
and the Lounge is furnisaed
like the rest of the build
l i+ A cadernica haben
if-n tudentenbuden ir, so
ver,vandelt and die
-
--in-n=,der n wie 6beraII im Haus.
es bc.ites d'etudiant oni e,
"ar les chambres cortor-
I;?o TI us Academica.
al )n avec son ameuhle
I1
A c, d e m i c a ofrec2 a
1 s a;-.radables habitacioics.
i"l ta?:.
 FINLANAp ~W)~or MgI
COMMERC L IGH SCHOOL. I
1.
?tj~]7
pwr?eT'a-gin
Vastavalmistuneessa KauppakorkeakouIussa The Commercial FH+gh School, recently com-
on mm. Helsingin modernein konserttisali. Jul- pleted, contains the city's most modern con-
kisivun reliefit esittavat piiaelinkeinojamme. cert hall. The reliefs represent our chief
occupations.
Den nyligen fullbordade Hari de Is hogs kolan In dem neulich ferr.ig gewordenen Gebaude
rymmer bl. a. Helsingfors modernaste Icon- der Handelshochschule ist u._ der modernste
sertsal. Relieferna framstalla vara huvudna- Konz.ertsaai der Staot. Die Reliefs an der
ringar. Fasade stellen Finniands Hauptgewerbe dar.
9O I :I94tt6gL83 423R0016126oo1E4A 18308
1
fcole des Hautes Crudes commerciales, re-
cemment achevee, ou se trouve entre autres
Is Salle the concert la plus moderne de Hel-
sinki. Les reliefs ornant la facade represen-
tent les industries finlandaises les plus im-
portantes.
La Escuela Superior de Comercio, reciente-
mente construida, que entre otros de.pa.r
tamentos, cuenta can la mss moderns sala
de conciertos. Los relieves demuestran as
sfiforaruet industrias_d.el Dafs.
 Approved F lease 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423RO016Q
I clsingin suosituin ulkoravintola Kalastaja- The most popular park restaurant of the Kalastajatorppa, le restaurant en plein air
aorppa. city. le plus en vogue a Helsinki.
Hielsingfors popularaste utvardshus Fiskar- Kalastajatorppa (die Fischerhi tte), das be- Kalastajatorppa, el restaurante de las afueras
APPI-MM
CPYRGHT
 FINLAND UUS I MAA HELSINKI 6o 10 N 2) 58 E JPYRGHT
MUNKKArp~Ne Fo1 ReleaseA1999~A9'/1O8MA DP83-0423 3R00160126000'I -4
OFFICIAL USE ONLY CIA 183~89
Suurkaupunkia ja saaristoidyllia; Munkkiniemi A city and idyllic islands; Munkkiniemi is a A Munkkiniemi, I'un des nouveaux arrondis-
on Helsingin uusia asuntoalueita. new residential part, sements de Helsinki, se rencontrent la grande
Ville et I'archipel idyllique.
Storstad och skargardsidyll; Munksnas ar Grossstadt and Inselidylll; Mquunkkiniemi ist La ciudad y la poesiiaaydelNarchipielago. Munkki-
ett av HelsA0Vr0VddaF1gsReIase 1999/091'90 W I/~~~LJ t~b423F i 'I~0"f~ VVQ leaps barrios de Hel-
 CPYRGHT
23R001601260001-4
Kevaan ryttn odottaa k~sarr.
Va!ens flicks vantar n s wrrarr
A daughter of Sprint, w: it ti fnr Summer.
Maid des Fruhlings ware[ auf den Somme
La jeune fille du printemps attendant I'et
La hija de la primavera e i espera del veran
23R001601260001-4
 Approved For Release 1999/09/10 : CIA-RDP83-00423R0016012OMWT
Aurinkoa, merta, hiekkaa ja kallioita Pihlaja-
saaressa.
Sol, hav, sand och klippor pa Ronnskar.
Sun, sea, sand and rock on Pihlajasaari.
See, Sonne, Sand and Felsen auf Pihlajasaari.
Du soleil, de I'eau, du sable et des rochers
a Pihlajasaari (ile situee pres de Helsinki).
Sol, mar, arena y rocas en Pihlajasaari.
Hietarannalle, suurirnpaan merikylpylaan, tulee parhaina
sunnuntaina 1 2 000 ihmista.
An schonen Sonntagen kommen zu Hietaranta, dem
grossten Seebad der Stadt bis auf 1 2 000 Menschen.
 INLAND UUS I MAA HELSINKI 60 10 N 214 58 E
NEST HARE prOxjofpr Release 19994M AO :LQ.4-RQR83-0042QR'66dT26OOO1-41851490
 F=INLAND UUS I MAA HELSINKI 6o 10 N 22 58 E p HT
LAU TTASAp Po 4 ; 0 r . Releam I998VO91lONT6IA-FdDP83-00423ROO160 C'f260001-4
OFFICIAL USE ONLY CIA 1832491
Unelma teollistuvasta Suomesta; konstruk- An industrialised Finland. Beauty in construc- Beaute constructive: la realisation du rive
tiivista I